Misseilyä

Terveppä terve taasen!

Tämä viikonloppu viihdyttiin tosiaan Kannuksessa ja aiheena oli missikisat, toisin sanoen Match Show ja tänne lähdettiin edustamaan molempien koirien kanssa. Kyseessä oli hyväntekeväisyystapahtuma ja mätsäristä saadut tulot lahjoitettiin lyhentämättömänä Lasten syöpäliitolle. Alunperin hyväntekeväisyyskohteena piti olla ylivieskalainen 12-vuotias tyttö, joka sairastaa leukemiaa ja on nyt valittu monien kanditaattien joukosta Saksalaiseen kalliiseen hoito-ohjelmaan. Edellisenä viikolla poliisit olivat käyneet kuitenkin ilmoittamassa järjestäjille, että ainoastaan oulunseudulla on lupa kerätä tälle tytölle tapahtumien avulla rahaa ja koska tapahtuma järjestettiin Kannuksessa, oli keräys laiton. Esimerkiksi Ylivieskassa, joka on 40 km päässä Kannuksesta, olisi tempauksen kuitenkin voinut järjestää. Tämä oli vähän harmi juttu ihan siinäkin mielessä, että moni järjestäjistä oli ylivieskalainen. Mutta hyvään tarkoitukseen rahat kuitenkin menivät jokapauksessa ja sama teema säilytettiin. :)


Mätsäri järjestettiin tosiaan Kannuksen omassa koirille kunnostetussa hallissa. Halli oli Elsasta ensin aika pelottava paikka, tai varsinainen halli ei, mutta kun se tupattiin täyteen vieraita koiria, niin johan pikkupentua pelotti. Loppua päin kun mentiin, rupesi Elsa kuitenkin olemaan jo lähes oma itsensä ja uskalsi jopa käydä häntä heiluen joitain vieraita koiria puhuttelemassa. Lukas nyt oli oma itsensä: halliin tullessa ihan mahdoton ja hetken päästä mallikansalainen.

Arvoin kovasti ilmoitanko Elsan isoihin vai pieniin pentuihin. Loppujen lopuksi päädyin isoihin pentuihin, mikä osoittautuikin sitten ihan oikeaksi ratkaisuksi, vaikka pienimmästä päästä tyllerö olikin. Ja voi että tuosta pennusta saa olla ylpeä! Eilisen perusteella voin rehellisesti sanoa, että mulla on kädessä tuleva näyttelystara. Vaikka harjoitukset jäi tosi vähälle, niin siellä se pönötti kuin vanha tekijä ja se liikkuminen oli jotain aivan mahtavaa. Toki Elsamaiseen tapaan tuohon liikkumiseen kuului pienet kengurunloikat, mutta kun se liikkui niin kyllähän se nätisti kiiti menemään. Kaikesta huolimatta toinen koirakko oli meitä parempia ja Elsa sai sinisen nauhan. Sinisten kehässä Elsa oli jälleen tosi hienosti, mutta jäi täpärästi palkinnoilta ollen loppujen lopuksi kuudes. Kaiken kaikkiaan olin niin tyytyväinen Elsaan, että hymy ei hyydy vieläkään. Alla pari kuvaa Elsan suorituksesta. Valitettavasti kamera (vaikka se Vaasasta mukaan otettiinkin) jäi sitten kotiin ja kuvat on SURKEITA kännykkäkuvia.

Sitten olikin Lukaksen vuoro. Ennen kehää yritän aina herätellä herran virettä hieman temppuilemalla ja tokoilemalla (jos niitä meidän köppäisiä vierelletuloja ja seuraamisia sellaisiksi voi kutsua), sillä pappa on mahdottoman laiska esiityjä. Nyt ennen kehää Lukas oli oikein hommassa mukana ja teki kaiken ja vähän enemmän mitä siltä pyysin, mutta sama vanha Luksu siellä kehässä sitten oli kuin aina ennenkin. Lukas ei ole koskaan oikein piitannut esiintymisestä ja sitä se oli nytkin. Tällä kertaa tuo vanhuus vielä korostui jotenkin tosi paljon. En sanoisi, että Lukaksen laiskuus kehässä johtuisi väsymyksestä, sillä kehän jälkeen tuo jälleen temppuilee ja tokottelee innokkaasti. Kaikesta tuosta laiskuudesta huolimatta suoritus oli mun mielestä Luksulta kuitenkin erinomaisen arvoinen. Mutta myös Lukaksen tapauksessa toinen koirakko oli parempi. Sinisten kehässä ei myöskään tullut Lukakselle tällä kertaa palkintoja, mutta tyytyväisiä oltiin silti. Ja alla myös kuvia Lukaksen kehistelystä, ja tietty samalla laadulla kuin Elsan kuvat.

Kaiken kaikkiaan päivä oli meidän osalta onnistunut ja olen mahdottoman tyytyväinen kumpaankin karvakaveriini. Tapahtuma keräsi myös ihan kiitettävän määrän osallistujia, sillä yhteensä paikalla oli 86 koirakkoa. Parin viikon päästä minä ja Elsa matkaamme sitten jälleen Kannukseen, sillä vuorossa olisi koirakoululaisten järjestämä pikkujoulu Match Show. 

Alla vielä muita kuvia Kannuksesta sekä pönötyskuva viimeviikolta seisomistreeneistä. 

Kohti äärettömään ja sen yli!

20 viikkoa. Kyllä se on mahdottoman kaunis. <3

Lunta!

Koko pimeä syksy sitä on ootettu, ja viime viikonloppuna sitä tuli tänne meillekin. Olihan tuo pennulle uutta ja ihmeellistä. Kovasti hankeen tulikin tehtyä spurtteja ja sukelluksia. Valitettavasti räkäkelit ovat jo kuitenkin kerenneet tänne, ja nyt tuolla on märkää ja liukasta ja huomenna ei todennäköisesti enää yhtään lunta.

Viime viikolla tuli myös viimeisistä rokotuksista varoaika umpeen ja käväisimmekin sitten Kauhavalla ekaa kertaa koirapuistossa. Paikalla ei ollut meidän tullessa ketään, mutta ei mennyt kauaakaan kun puistoon tuli Mitteliherra nimeltä Aapo. Energistä Aapoa kiinnosti Elsa kovastikin, mutta neiti sen sijaan pelkäsi ja koetti vähän komentaa. Kyllä vieras koira myös jonkun verran kiinnosti, kun Aapoa piti pikkupelosta huolimatta seurata kuin varjo ja juosta perässä kun vain hangelta pystyi. Reissu jäi vain meidän osalta vähän lyhyeksi, kun vasta satanut lumi tarttui ikävästi Elsan karvoihin, niin että pennun oli vaikea liikkua. Reissu teki kuitenkin tehtävänsä, sillä loppupäivän Elsa olikin kovin väsynyt.

Eilen käväisimme myös koeajamassa Vaasan koirapuiston, kun se on ihan tuossa meidän naapurissa. Paikalla ei valitettavasti ollut ketään muita, että uudet tuttavuudet jäi tällä kertaa saamatta. Mutta olihan meillä kolmistaankin hauskaa kun Elsa sai kunnolla juosta lumessa ja kyllä omistajillakin taisi jonkun verran kunto kohota kun koiran kanssa sai juosta puistoa ympäri.

Ensiviikonloppuna suuntaamme pitkästä aikaa Kannukseen ja lauantaina olisi sitten Elsan tarkoitus debytoida näyttelyuransa Match Showssa. Mukaan lähtee myös tietenkin vahna konkari Luksulainen. Kovasti herraa onkin jo ollut ikävä ja kohta senkin taas näkee!

Tähän loppuun vielä video Elsan ja Murun leikeistä lauantailta sekä kuva jonka kanssa koin ahaa-elämyksen ja ihmettelin, miksen sitä ole missään julkaissut aikaisemmin. Videolta näkeekin hyvin kuinka Elsalle on tuota kokoa tullut, verrattu esimerkiksi alempaan kuvaan. Tuo vaaleanpunainen pentuhihnakin on pitänyt siirtää jo odottelemaan seuraavaa pentua. Puntari näytti viikonloppuna 8 kg.

Kuvassa Elsa 10 viikon ikäisenä meren rannassa.

Nyt liidellään!

Jokohan nyt olisi sitten aika aktivoitua tämän blogin suhteen? Oikeastaan tässä muutaman viikon aikana ei ole liiemmin mitään erikoista tapahtunutkaan, joten postaukset ovat senkin osalta jääneet vähän vähemmälle. Jos nyt kuitenkin jotain pientä jutuntynkää tänne pikaisesti kirjottelisin ennen kuin koulunpenkki kutsuu.

Kolmisen viikkoa sitten Elsa kävi tosiaan toisilla rokotuksilla. Painoa oli kertynyt pennulle silloin 6,4 kg. Eläinlääkäri myöskin pani merkille, että Elsan hampaat ovat alkaneet vaihtumaan. Olin itse koettanut myös seurata tuota hampaiden vaihtoa, mutta riiviön suuhun on jotenkin vaikea päästä käsiksi.. Nyt tosin hammasrivistössä paikoitellen näkyykin jo tyhjiä koloja ja alas on hienosti vaihtunut jo uusia hampaita reippaasti. :)

Tämän aamun osalta meillä olikin sitten uutta ja jännää, sillä lähdettiin vähän tutustumaan agilityesteisiin ystäväni Mintun ja hänen aussimixinsä Zetan kanssa. Aikasemmin Elsahan on käynyt vähän kiipeämässä puomia ja juoksemassa muutamaan otteeseen putken läpi. Nyt mentiin ihan pennun ehdoilla yksittäisiä esteitä, pääasiassa putkea ja neljää keppiä. Ja kyllähän pentu tykkäsikin! Suurimmaksi osaksi aika tosin meni siihen, että karvapallo teki spurtteja ja nuuskutteli, kun halli oli täynnä vieraita hajuja, Lisäksi tutustuimme myös renkaaseen ja aitaan, jotka oli asetettu ihan maan tasalle. Rengas oli Elsasta jotenkin ihan huippu ja aidassakin se otti kunnon loikan, vaikka rima lojui vain maassa siipien välissä. Hauskaa kuitenkin oli ja nyt on meillä täällä kotosalla todella väsynyt agilitykoira!

Valitettavasti kameraa ei tullut otettua mukaan, mutta tarkoitus olisi ruveta käymään tuolla hallilla enemmänkin ja jospa ensikerralla sitten saisi kuviakin muistoksi.

Nyt pitäisi sitten ruveta pikkuhiljaa katselemaan noita Vaasan kerhoja vähän sillä silmällä, että mihin sitä liittyisi vuoden vaihteen jälkeen. Kova hinku olisi päästä johonkin pennuille suunnatulle agilitykurssille vähän oppimaan itse lisää ja ennen kaikkea saamaan tuota koiraa hallintaan. Tämä oli sitten oikeastaan tässä, sen kummoisemmin kuvia ei tähän postaukseen ole laittaa.

Viimesunnuntain lenkki meren rannalla.