Täällä ollaan!

Olisikohan nyt aika jo vähän aktivoitua tämän bloginkin osalta? No, ainakin juttua riittää tälle postaukselle!

Misseilemässä ollaan käyty parissa match showssa. 13. joulukuuta oli Kannuksessa kennellinjalaisten järjestämä pikkujoulu match show. Pakko kyllä kehua kuinka hyvää työtä opiskelijat tekivät tapahtuman suhteen. Aiemmatkin tapahtumat kyseiseltä porukalta ovat olleet ihan nappisuorituksia. Sponsoreita on kerätty aina hurjasti (ja palkinnot ovat olleet sitten sen mukaisia), mainontaa on ollut paljon ja tapahtumapäiväkin on sujunut ilman ongelmia. Harmi, että tämä match show jäi nyt tämän porukan viimeiseksi. Toivottavasti seuraava vuosiluokka on ottanut tästä porukasta mallia! :)

Lukas oli ilmoitettu veteraanejen luokkaan ja Elsa pentuihin. Molemmat saivat punaisen nauhan tällä kertaa. Elsan esiintyminen oli hieman rauhatonta tällä kertaa ja lensi sitten punaisten kehästä ensimmäisenä pois. Kun Elsa on yksin kehässä, menee neiti niin hienosti. Mutta kun ollaan tuollaisessa kehäsä missä on enemmän porukkaa, ei homma oikein toimi. Meidän pitäisi tähän kyllä saada paljon treeniä! Alla pari kuvaa Elsan suorituksesta. Kuvat eivät ole oikein hyvä laatuisia.

Lukas tosiaan kilpaili sitten veteraanejen luokassa ja sai tosiaan myös punaisen nauhan. Tuomari tykkäsi herrasta oikein paljon, mutta toivoi, että Lukas saisi lisää ryhtiä. Tätähän olen aina itsekin toivonut, mutta aina saa toivoa ja tässä tapauksessa toivo on menetetty jo. Punaisten kehässä Lukas ylsi neljännelle sijalle! Tuomari mainitsi vielä tässäkin tuosta ryhdistä, ja jos vain olisin saanut tuon herran pään yhtään ylemmäs, olisi sijoitus ollut varmasti vielä paremi. Tähän ollaan kuitenkin tyytyväisiä. :) Palkinnot olivatkin tosiaan sitten ihan hurjat! Mukana tuli erilaisia herkkuja, luita, karkkia ihan minullekin asti, erilaisia kuponkeja, lisäravinteita yms yms. Kirsikkana kakun päälle aivan huikean mahtava ruusuke! Yhtenä sponsorina oli Showlink, joka oli lahjoittanut jokaiselle sijoitukselle ison ja näyttävän ruusukkeen. Luulisin, että noita ruusukkeita on yleensä vain virallisissa näyttelyissä isoissa kehissä. Nytpä on Luksulaisellakin sellainen. :) Alla myös Lukaksen suorituksesta kuvatodistetta sekä poseeraus palkintojen kanssa.

Kuva (c) Veera Toppari

Lukaksen palkinnot. Huomatkaa tuo mahtava ruusuke!
 Pahoittelen tuota ärsyttävää sinistä viivaa kuvassa.

Kaiken kaikkiaan olin jälleen tyytyväinen molempien kavereiden suoritukseen. Eihän noihin voi ikinä ollakaan muuta kuin tyytyväinen. :) 

Tälle Kannuksen reissulle tosiaan saavuimme Elsan kanssa junaillen. Junassa matkustamimnen oli neidistä ihan ok. Oli kiva tavata uusia koirakavereita, osan kanssa olisi voinut vähän leikkiä (ja saikin jonkun verran.) Mutta on tuo vain hankalaa matkustaa sen kauhean tavaramäärän ja vilkkaan koiran kanssa. Autokyyti on aina parempi. 

Joulu tosiaan vietettiin sekä Kauhavalla, että Kannuksessa. Se meni kaikin puolin rauhallisesta. Molemmat koirat  saivat myös oman osansa lahjoista. Erityisesti suuret luut olivat niiden mieleen. 

Uusivuosikin oli tuossa välissä. Lukakselle tuo on aivan kauheaa aikaa. Herra rupeaa stressaamaan jo paria päivää etukäteen. Nykyisin hänelle tehdäänkin pesä vaatekaappiin uudeksi vuodeksi. 

Elsa vietti uudenvuoden Kauhavalla Murun seurana. Me olimme Mikkon kanssa viettämässä uutta vuotta mökkitunnelmissa. Kauhavan Pernaalla ei rakettaja kuulemma juurikaan yleensä ammuta ja Elsa ei niistä vähäisistä ollut välittänyt yhtään mitään. :)

Loppiaisena oltiin sitten jälleen Match Show tunnelmissa. Tällä kertaa suunnattiin Maalahteen. Mukana oli ainoastaan Elsa.

Elsa jatkoi punaisella edelleen, mutta lensi jälleen punaisten kehästä ensimmäisenä pihalle. Ekassa kehässä meno oli jälleen oikein mallikelposta, mutta tosiaan tuo ryhmäkehä vaatii tosi paljon treeniä. Erityisesti ongelmaa tuottaa se, että Elsa suhtautuu vieraisiin koiriin todella varauksella ja hieman peläten. Ryhmäkehässä koiria on sitten joka puolella ja neitiä sitten pelottaa eikä liikkumisesta tule esimerkiksi yhtään mitään. Seisominen onnistuu jotenkin. Muutoin mätsärit olivat jälleen todella mukavat. Erityisesti tuomari oli aivan mahtava! Hänen mukaansa Elsa on " tälläinen ADHD-tapaus", mitähän tuo tarkoittaa? :D Alla pari kuvaa vielä Maalahdestakin. 

Mahdottoman kaunis!

Toistaiseksi tuo karvaläjä on vielä sylikokoinen.

Ehkä paras juttu tämän vuoden puolella on ollut, että me ollaan vihdoinkin päästy tutustumaan Vaasan lähialueen muihin schapeihin! Viime viikonloppuna olimme ekoilla treffeillä ja tänään käytiin myöskin treffailemassa kavereita. Kyllä kun noita karvakasoja katselee, niin yhä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että tein ihan oikean valinnan rodun suhteen. Kaikki ovat niin hyvän tuulisia, hassuja, energisiä ja avoimia kavereita. Mukavaa on myös tavata kokeneempia schapen omistajia, jokaiseen ongelmaan löytyy aina jokin vinkki ja ratkaisu. :)

Seuraavat kuvat on otettu viime viikonloppuna. Mukana olivat Elsan lisäksi tyttöset Nuusku ja Ellis sekä komeampaakin komeampi herra Theo. Theo kyllä valloitti minut heti, olen fani. <3 Nuusku ja Ellis ovat Elsaa kuukauden pari vanhempia. Theolla ikää on yksi ja puolivuotta.

Elsa ja Ellis

Ellis ja Elsa

Ellis ja Nuusku

Ellis ja Theo

Ryhmä rämä

Nuusku ja Elsa

Theo ja Elsa

Seuraavat kuvat ovat tältä päivältä. Mukana Elsan lisäksi Nuusku-tyttö ja Mr. Theo.

Kuva (c) Camilla Englund

Keppi oli päivän juttu!
Kuva (c) Camilla Englund

Kuva (c) Camilla Englund

Kuva (c) Camilla Englund 

Kuva (c) Sari Potka

Kuva (c) Sari Potka

Kuva (c) Sari Potka

Hyvin Elsakin pääsi schapejen porukkaan mukaan. Tänään Theo kuitenkin jakoi Elsalle poikkeuksellisen paljon huomiota ja vaikuttaisi nyt sitten siltä, että neidille olisi tulossa ensimmäiset juoksut. Mitään erikoisempaa ei Elsan käytöksessä olla huomattu, ihan oma aurinkoinen itsensä se on ollut. Mitään ei ole myöskään tuo vielä tiputellut. Mun vauvasta on tullut iso tyttö jo, missä vaiheessa se on tapahtunut!? Hyvä kuitenkin, että tulevat tässä vaiheessa eikä kuukauden tai parin päästä kun koittaa meidän ekat näyttelyt.

Jäädäänpäs sitten näihin tunnelmiin. Seuraavalla kerralla sitten lisää. :)

Lunta!

Koko pimeä syksy sitä on ootettu, ja viime viikonloppuna sitä tuli tänne meillekin. Olihan tuo pennulle uutta ja ihmeellistä. Kovasti hankeen tulikin tehtyä spurtteja ja sukelluksia. Valitettavasti räkäkelit ovat jo kuitenkin kerenneet tänne, ja nyt tuolla on märkää ja liukasta ja huomenna ei todennäköisesti enää yhtään lunta.

Viime viikolla tuli myös viimeisistä rokotuksista varoaika umpeen ja käväisimmekin sitten Kauhavalla ekaa kertaa koirapuistossa. Paikalla ei ollut meidän tullessa ketään, mutta ei mennyt kauaakaan kun puistoon tuli Mitteliherra nimeltä Aapo. Energistä Aapoa kiinnosti Elsa kovastikin, mutta neiti sen sijaan pelkäsi ja koetti vähän komentaa. Kyllä vieras koira myös jonkun verran kiinnosti, kun Aapoa piti pikkupelosta huolimatta seurata kuin varjo ja juosta perässä kun vain hangelta pystyi. Reissu jäi vain meidän osalta vähän lyhyeksi, kun vasta satanut lumi tarttui ikävästi Elsan karvoihin, niin että pennun oli vaikea liikkua. Reissu teki kuitenkin tehtävänsä, sillä loppupäivän Elsa olikin kovin väsynyt.

Eilen käväisimme myös koeajamassa Vaasan koirapuiston, kun se on ihan tuossa meidän naapurissa. Paikalla ei valitettavasti ollut ketään muita, että uudet tuttavuudet jäi tällä kertaa saamatta. Mutta olihan meillä kolmistaankin hauskaa kun Elsa sai kunnolla juosta lumessa ja kyllä omistajillakin taisi jonkun verran kunto kohota kun koiran kanssa sai juosta puistoa ympäri.

Ensiviikonloppuna suuntaamme pitkästä aikaa Kannukseen ja lauantaina olisi sitten Elsan tarkoitus debytoida näyttelyuransa Match Showssa. Mukaan lähtee myös tietenkin vahna konkari Luksulainen. Kovasti herraa onkin jo ollut ikävä ja kohta senkin taas näkee!

Tähän loppuun vielä video Elsan ja Murun leikeistä lauantailta sekä kuva jonka kanssa koin ahaa-elämyksen ja ihmettelin, miksen sitä ole missään julkaissut aikaisemmin. Videolta näkeekin hyvin kuinka Elsalle on tuota kokoa tullut, verrattu esimerkiksi alempaan kuvaan. Tuo vaaleanpunainen pentuhihnakin on pitänyt siirtää jo odottelemaan seuraavaa pentua. Puntari näytti viikonloppuna 8 kg.

Kuvassa Elsa 10 viikon ikäisenä meren rannassa.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa

Otsikko kertoo kaiken, eli tämä postaus keskittyykin sitten suurimmaksi osaksi kuviin, mitä on tullut otettua.

Loppuloma Kannuksessa meni oikein mukavasti. Lukas-pappa ei kovin paljoa kuitenkaan sitten innostunut Elsan kanssa leikkimään, mutta kovasti tuolla häntä aina heilui kun pentu tuli hyppelemään herran naamalle. Välillä sitä tuli hieman leikittyäkin. Ensimmäisenä iltana Lukas myös kahdehti kovasti ja hänen oli pakko vielä kaikki Elsan lelut, pentu pääsi sitten kiskomaan leluja itselleen takaisin, mutta Lukas vahvempana vei aina voiton.

Mukavaa oli myös, kun Konna-kaveri oli myös samaan aikaan Kannuksessa, joten Elsa pääsi myös leikkimään oman ikäisensä kanssa. Konna on tosiaan 12 viikon ikäinen ranskanbulldoggi.

Egilityynkin Elsa sai jo ensikosketuksen kun kävimme vähän katselemassa esteitä. Hienosti pentu juoksikin putken läpi ja kokeiltiin myös pari kertaa puomea, joka osoittautui myöskin tosi kivaksi. Valitettavasti ageilusta ei ole kuvamateriaalia. 

Ja sitten niihin kuviin.

Elsan ja Konnan leikit 16.10

Elsaa ujostutti ensin hieman uusi ympäristö...

... mutta ei kauaa!

Konnalla oli myös muutama hirven luu, jotka olisivat maistuneet myös Rohmu-Elsalle.

Mukana myös vanha petit brabancon rouva Rusina, joka olisi mielellään komentanut kakaroita. 

Metsälenkillä 17.10

Tämä kuva aiheutti jostin syystä minussa ja Mikossa hieman hilpeyttä.

Vielä toistaiseks Elsa ei ihan saa Lukasta kiinni, vaikka sukkelakoipinen onkin.

Lukas nauttii kun saa piehtaroida varpujen seassa.

Kalju-Lukas

Epätoivoinen yritys saada koirat istumaan saman kiven päällä edes pari sekuntia.