Upeita lenkkikelejä

Terve taas!

Viime viikolla oli aivan mahtavia lenkkikelejä ja pakkohan täällä blogissa on jakaa vielä todistusaineistoa tästä. Aurinko paistoi, eikä kylmäkään ollut joten tarkenimme lähteä jopa meren rannalle tepastelemaan.

Ja tosiaan viime postauksesta jäi muistinmenetyksen vuoksi tarina meidän välipäivien treenihetkestä. Olimme tosiaan kaverini Liisan kanssa varanneet Kannuksen Dogness- hallin, jotta vanhukset, joilla tarkoitetaan kaveruksia Luksu ja Jeri, pääsivät vähän urheilemaan ja kakarat, Elsa ja Banjo, pääsivät sitten opettelemaan agilityä. Jeri ja Banjo ovat shetlanninlammaskoiria, Jeri on Lukaksen kanssa samaa ikäluokkaa, täyttää kesällä kymmenen, ja Banjolla on ikää noin yksi ja puolivuotta. 

Elsan kanssa nyt ei mitään erikoisempaa tehty kuin esteisiin tutustumista. Maailmassa on nyt tosiaan yksi putkihullu lisää.. niin innoissaan tuo neiti näppärä putkiin viiletti kun vain mahdollisuus oli! Lukaksen kanssa tehtiin ihan pientä radan tynkää ja kyllä tuo herra nautti ja kivaa oli. Selvästikin agility on velä jotenkin papparaisella muistissa! :)

Mitkään tehotreenit ei kyseessä ollut. Itselläni oli ihan vain tarkoitus piristää papparaista ja tutustuttaa Elsaa esteisiin. Alla pari kuvaa treenijengistä. Lopuksi annoimme koirien vielä hypätä ympäriinsä hallissa. Pojat olivat oikein intopinkeinä mukana, Elsaa hieman ihmetetty alkuun tuo riehakas tunnelma, mutta loppujen lopuksi homma olikin ihan kivaa. :)

Vasemmalta oikealle Jersiläinen, Banjolainen, Prinsessa Elsa ja Luksulainen.
Kuva (c) Liisa Kurikkala

Kuva (c) Liisa Kurikkala

Liisan, Banjon ja Jerin treeneihin ja elämään pääsee tutustumaan vielä tarkemmin heidän omasta blogistaan ja linkki löytyy tuosta oikealta (Lambikoirat.)

Ja tähän loppuun vielä Elsan poseerauskuva vajaan seitsemän kuukauden ikäisenä. En ymmärrä miten tuo tyttö voi olla niiiiiin kaunis! Kattokaa ny sitä!!! <3 Innolla odottelen jo ensikuuta ja meidän ekaa oikeaa näyttelyä. Kiva saada kuulla ulkopuoliselta ja puolueettomalta tuomarilta näkökulma neidin kehityksestä, ulkomuodosta ja käytöksestä. :) 

Hei me lomaillaan!

Heipparallaa!

Meillä koululaisilla alkoi perjantaina syysloma, tosin kouluhommia olisi paljon, että voiko tätä kovinkaan lomaksi kutsua.. Toistaiseksi on itse kukin kuitenkin maannut ketarat ojollaan. Kyllä ne koulujutut ja tentit joku tekee mun puolesta!

Tosiaan lomaa olemme lähteneet viettämään koteihimme. Maanantaina tulimme Kauhavalle ja torstaina olisi tarkoitus lähteä Kannukseen. Kauhavalla on Elsalla aina ollut paljon tekemistä, niin ettei pentu meinaa keretä nukkuakaan. Aika menee härnätessä isosisko Murua ja leikkiessä kissanpentujen kanssa.

Muru on tosiaan Mikkon vanhempien koira, lyhytkarvainen collie. Ikää tyttösellä on neljä vuotta ja se tuli Kauhavalle asustamaan pari vuotta sitten kun entisessä kodissa se ei oikein voinut hyvin toisen koiran vuoksi, joka alisti sitä kokoajan. Murun onkin ollut vähän vaikea hyväksyä Elsaa, eikä tuo oikein hirveästi ole innostunut leikkimään, vaikka pentu kuinka haluaisi. Nyt alkaa kuitenkin näyttämään jo hieman paremmalta ja pariin kertaan on Muru innostunut leikkimään Elsan kanssa jotain painia muistuttavaa leikkiä.

Tänään kävimmekin metsässä, missä Muru ja Elsa saivat juoksennella. Kivaa oli ja onneksi kamerakin tarttui mukaan.  Koirakansa taisikin sitten saada raitisilman myrkytyksen, sillä loppupäivä on mennyt vain nukkuessa.

Muutoin meillä on mennyt hyvin. Kuluneen viikon aikana on tapahtunut sisäsiisteydessä ihan mieletöntä kehitystä. Meillähän oli aikasemmin tosi vaikeaa tuo ulos pissaaminen ja kakkaaminen. Sama kuinka kauan pihalla oli, ei pentu kerta kaikkiaan suostunut tekemään tarpeitaan pihalle vaan heti kun päästiin sisälle, ne tehtiin sinne. Nyt on kuitenkin Elsa hoksannut, että tarpeet voi tehdä ulos. Öisin lirutellaan toki vielä sisälle ja jos tyllerö joutuu olemaan pitemmän aikaa yksin. Tämän kunniaksi olemmekin sitten pesaisseet matot täällä Kauhavalla ja tarkoitus olisi päästä laittamaan ainakin makuuhuoneen ja olohuoneen matot lattialle kun vain kotiudutaan takaisin Vaasaan. Katsotaan kuinka kauan ne puhtaina pysyvät..

Huomenna tosiaan matkaamme Kannukseen, missä meitä odottaa Lukas-poika. Lukas ja Elsa eivät olekaan nähneet sen jälkeen kun haimme Elsan Rovaniemeltä. Silloin Elsa oikeastaan vain pelkäsi Lukasta, mutta nyt pentu on saanut todella paljon rohkeutta, joten uskaltaisin veikata, että lattiat tulevat tömisemään ja matot olemaan rutussa, kun kaksikko toisensa jälleen tapaa.

Tähän loppuun sitten vielä kuvia metsälenkiltä. Kamera tulee mukaan Kannukseenkin ja tarkoitus olisi sieltä saada myöskin kuvia muistoksi.

Huomatkaa Elsan silmät. 

Joku oli jättänyt autonsa metsään. Ja jollekin kelvannut sen renkaat.