Täällä ollaan!

Olisikohan nyt aika jo vähän aktivoitua tämän bloginkin osalta? No, ainakin juttua riittää tälle postaukselle!

Misseilemässä ollaan käyty parissa match showssa. 13. joulukuuta oli Kannuksessa kennellinjalaisten järjestämä pikkujoulu match show. Pakko kyllä kehua kuinka hyvää työtä opiskelijat tekivät tapahtuman suhteen. Aiemmatkin tapahtumat kyseiseltä porukalta ovat olleet ihan nappisuorituksia. Sponsoreita on kerätty aina hurjasti (ja palkinnot ovat olleet sitten sen mukaisia), mainontaa on ollut paljon ja tapahtumapäiväkin on sujunut ilman ongelmia. Harmi, että tämä match show jäi nyt tämän porukan viimeiseksi. Toivottavasti seuraava vuosiluokka on ottanut tästä porukasta mallia! :)

Lukas oli ilmoitettu veteraanejen luokkaan ja Elsa pentuihin. Molemmat saivat punaisen nauhan tällä kertaa. Elsan esiintyminen oli hieman rauhatonta tällä kertaa ja lensi sitten punaisten kehästä ensimmäisenä pois. Kun Elsa on yksin kehässä, menee neiti niin hienosti. Mutta kun ollaan tuollaisessa kehäsä missä on enemmän porukkaa, ei homma oikein toimi. Meidän pitäisi tähän kyllä saada paljon treeniä! Alla pari kuvaa Elsan suorituksesta. Kuvat eivät ole oikein hyvä laatuisia.

Lukas tosiaan kilpaili sitten veteraanejen luokassa ja sai tosiaan myös punaisen nauhan. Tuomari tykkäsi herrasta oikein paljon, mutta toivoi, että Lukas saisi lisää ryhtiä. Tätähän olen aina itsekin toivonut, mutta aina saa toivoa ja tässä tapauksessa toivo on menetetty jo. Punaisten kehässä Lukas ylsi neljännelle sijalle! Tuomari mainitsi vielä tässäkin tuosta ryhdistä, ja jos vain olisin saanut tuon herran pään yhtään ylemmäs, olisi sijoitus ollut varmasti vielä paremi. Tähän ollaan kuitenkin tyytyväisiä. :) Palkinnot olivatkin tosiaan sitten ihan hurjat! Mukana tuli erilaisia herkkuja, luita, karkkia ihan minullekin asti, erilaisia kuponkeja, lisäravinteita yms yms. Kirsikkana kakun päälle aivan huikean mahtava ruusuke! Yhtenä sponsorina oli Showlink, joka oli lahjoittanut jokaiselle sijoitukselle ison ja näyttävän ruusukkeen. Luulisin, että noita ruusukkeita on yleensä vain virallisissa näyttelyissä isoissa kehissä. Nytpä on Luksulaisellakin sellainen. :) Alla myös Lukaksen suorituksesta kuvatodistetta sekä poseeraus palkintojen kanssa.

Kuva (c) Veera Toppari

Lukaksen palkinnot. Huomatkaa tuo mahtava ruusuke!
 Pahoittelen tuota ärsyttävää sinistä viivaa kuvassa.

Kaiken kaikkiaan olin jälleen tyytyväinen molempien kavereiden suoritukseen. Eihän noihin voi ikinä ollakaan muuta kuin tyytyväinen. :) 

Tälle Kannuksen reissulle tosiaan saavuimme Elsan kanssa junaillen. Junassa matkustamimnen oli neidistä ihan ok. Oli kiva tavata uusia koirakavereita, osan kanssa olisi voinut vähän leikkiä (ja saikin jonkun verran.) Mutta on tuo vain hankalaa matkustaa sen kauhean tavaramäärän ja vilkkaan koiran kanssa. Autokyyti on aina parempi. 

Joulu tosiaan vietettiin sekä Kauhavalla, että Kannuksessa. Se meni kaikin puolin rauhallisesta. Molemmat koirat  saivat myös oman osansa lahjoista. Erityisesti suuret luut olivat niiden mieleen. 

Uusivuosikin oli tuossa välissä. Lukakselle tuo on aivan kauheaa aikaa. Herra rupeaa stressaamaan jo paria päivää etukäteen. Nykyisin hänelle tehdäänkin pesä vaatekaappiin uudeksi vuodeksi. 

Elsa vietti uudenvuoden Kauhavalla Murun seurana. Me olimme Mikkon kanssa viettämässä uutta vuotta mökkitunnelmissa. Kauhavan Pernaalla ei rakettaja kuulemma juurikaan yleensä ammuta ja Elsa ei niistä vähäisistä ollut välittänyt yhtään mitään. :)

Loppiaisena oltiin sitten jälleen Match Show tunnelmissa. Tällä kertaa suunnattiin Maalahteen. Mukana oli ainoastaan Elsa.

Elsa jatkoi punaisella edelleen, mutta lensi jälleen punaisten kehästä ensimmäisenä pihalle. Ekassa kehässä meno oli jälleen oikein mallikelposta, mutta tosiaan tuo ryhmäkehä vaatii tosi paljon treeniä. Erityisesti ongelmaa tuottaa se, että Elsa suhtautuu vieraisiin koiriin todella varauksella ja hieman peläten. Ryhmäkehässä koiria on sitten joka puolella ja neitiä sitten pelottaa eikä liikkumisesta tule esimerkiksi yhtään mitään. Seisominen onnistuu jotenkin. Muutoin mätsärit olivat jälleen todella mukavat. Erityisesti tuomari oli aivan mahtava! Hänen mukaansa Elsa on " tälläinen ADHD-tapaus", mitähän tuo tarkoittaa? :D Alla pari kuvaa vielä Maalahdestakin. 

Mahdottoman kaunis!

Toistaiseksi tuo karvaläjä on vielä sylikokoinen.

Ehkä paras juttu tämän vuoden puolella on ollut, että me ollaan vihdoinkin päästy tutustumaan Vaasan lähialueen muihin schapeihin! Viime viikonloppuna olimme ekoilla treffeillä ja tänään käytiin myöskin treffailemassa kavereita. Kyllä kun noita karvakasoja katselee, niin yhä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että tein ihan oikean valinnan rodun suhteen. Kaikki ovat niin hyvän tuulisia, hassuja, energisiä ja avoimia kavereita. Mukavaa on myös tavata kokeneempia schapen omistajia, jokaiseen ongelmaan löytyy aina jokin vinkki ja ratkaisu. :)

Seuraavat kuvat on otettu viime viikonloppuna. Mukana olivat Elsan lisäksi tyttöset Nuusku ja Ellis sekä komeampaakin komeampi herra Theo. Theo kyllä valloitti minut heti, olen fani. <3 Nuusku ja Ellis ovat Elsaa kuukauden pari vanhempia. Theolla ikää on yksi ja puolivuotta.

Elsa ja Ellis

Ellis ja Elsa

Ellis ja Nuusku

Ellis ja Theo

Ryhmä rämä

Nuusku ja Elsa

Theo ja Elsa

Seuraavat kuvat ovat tältä päivältä. Mukana Elsan lisäksi Nuusku-tyttö ja Mr. Theo.

Kuva (c) Camilla Englund

Keppi oli päivän juttu!
Kuva (c) Camilla Englund

Kuva (c) Camilla Englund

Kuva (c) Camilla Englund 

Kuva (c) Sari Potka

Kuva (c) Sari Potka

Kuva (c) Sari Potka

Hyvin Elsakin pääsi schapejen porukkaan mukaan. Tänään Theo kuitenkin jakoi Elsalle poikkeuksellisen paljon huomiota ja vaikuttaisi nyt sitten siltä, että neidille olisi tulossa ensimmäiset juoksut. Mitään erikoisempaa ei Elsan käytöksessä olla huomattu, ihan oma aurinkoinen itsensä se on ollut. Mitään ei ole myöskään tuo vielä tiputellut. Mun vauvasta on tullut iso tyttö jo, missä vaiheessa se on tapahtunut!? Hyvä kuitenkin, että tulevat tässä vaiheessa eikä kuukauden tai parin päästä kun koittaa meidän ekat näyttelyt.

Jäädäänpäs sitten näihin tunnelmiin. Seuraavalla kerralla sitten lisää. :)

Misseilyä

Terveppä terve taasen!

Tämä viikonloppu viihdyttiin tosiaan Kannuksessa ja aiheena oli missikisat, toisin sanoen Match Show ja tänne lähdettiin edustamaan molempien koirien kanssa. Kyseessä oli hyväntekeväisyystapahtuma ja mätsäristä saadut tulot lahjoitettiin lyhentämättömänä Lasten syöpäliitolle. Alunperin hyväntekeväisyyskohteena piti olla ylivieskalainen 12-vuotias tyttö, joka sairastaa leukemiaa ja on nyt valittu monien kanditaattien joukosta Saksalaiseen kalliiseen hoito-ohjelmaan. Edellisenä viikolla poliisit olivat käyneet kuitenkin ilmoittamassa järjestäjille, että ainoastaan oulunseudulla on lupa kerätä tälle tytölle tapahtumien avulla rahaa ja koska tapahtuma järjestettiin Kannuksessa, oli keräys laiton. Esimerkiksi Ylivieskassa, joka on 40 km päässä Kannuksesta, olisi tempauksen kuitenkin voinut järjestää. Tämä oli vähän harmi juttu ihan siinäkin mielessä, että moni järjestäjistä oli ylivieskalainen. Mutta hyvään tarkoitukseen rahat kuitenkin menivät jokapauksessa ja sama teema säilytettiin. :)


Mätsäri järjestettiin tosiaan Kannuksen omassa koirille kunnostetussa hallissa. Halli oli Elsasta ensin aika pelottava paikka, tai varsinainen halli ei, mutta kun se tupattiin täyteen vieraita koiria, niin johan pikkupentua pelotti. Loppua päin kun mentiin, rupesi Elsa kuitenkin olemaan jo lähes oma itsensä ja uskalsi jopa käydä häntä heiluen joitain vieraita koiria puhuttelemassa. Lukas nyt oli oma itsensä: halliin tullessa ihan mahdoton ja hetken päästä mallikansalainen.

Arvoin kovasti ilmoitanko Elsan isoihin vai pieniin pentuihin. Loppujen lopuksi päädyin isoihin pentuihin, mikä osoittautuikin sitten ihan oikeaksi ratkaisuksi, vaikka pienimmästä päästä tyllerö olikin. Ja voi että tuosta pennusta saa olla ylpeä! Eilisen perusteella voin rehellisesti sanoa, että mulla on kädessä tuleva näyttelystara. Vaikka harjoitukset jäi tosi vähälle, niin siellä se pönötti kuin vanha tekijä ja se liikkuminen oli jotain aivan mahtavaa. Toki Elsamaiseen tapaan tuohon liikkumiseen kuului pienet kengurunloikat, mutta kun se liikkui niin kyllähän se nätisti kiiti menemään. Kaikesta huolimatta toinen koirakko oli meitä parempia ja Elsa sai sinisen nauhan. Sinisten kehässä Elsa oli jälleen tosi hienosti, mutta jäi täpärästi palkinnoilta ollen loppujen lopuksi kuudes. Kaiken kaikkiaan olin niin tyytyväinen Elsaan, että hymy ei hyydy vieläkään. Alla pari kuvaa Elsan suorituksesta. Valitettavasti kamera (vaikka se Vaasasta mukaan otettiinkin) jäi sitten kotiin ja kuvat on SURKEITA kännykkäkuvia.

Sitten olikin Lukaksen vuoro. Ennen kehää yritän aina herätellä herran virettä hieman temppuilemalla ja tokoilemalla (jos niitä meidän köppäisiä vierelletuloja ja seuraamisia sellaisiksi voi kutsua), sillä pappa on mahdottoman laiska esiityjä. Nyt ennen kehää Lukas oli oikein hommassa mukana ja teki kaiken ja vähän enemmän mitä siltä pyysin, mutta sama vanha Luksu siellä kehässä sitten oli kuin aina ennenkin. Lukas ei ole koskaan oikein piitannut esiintymisestä ja sitä se oli nytkin. Tällä kertaa tuo vanhuus vielä korostui jotenkin tosi paljon. En sanoisi, että Lukaksen laiskuus kehässä johtuisi väsymyksestä, sillä kehän jälkeen tuo jälleen temppuilee ja tokottelee innokkaasti. Kaikesta tuosta laiskuudesta huolimatta suoritus oli mun mielestä Luksulta kuitenkin erinomaisen arvoinen. Mutta myös Lukaksen tapauksessa toinen koirakko oli parempi. Sinisten kehässä ei myöskään tullut Lukakselle tällä kertaa palkintoja, mutta tyytyväisiä oltiin silti. Ja alla myös kuvia Lukaksen kehistelystä, ja tietty samalla laadulla kuin Elsan kuvat.

Kaiken kaikkiaan päivä oli meidän osalta onnistunut ja olen mahdottoman tyytyväinen kumpaankin karvakaveriini. Tapahtuma keräsi myös ihan kiitettävän määrän osallistujia, sillä yhteensä paikalla oli 86 koirakkoa. Parin viikon päästä minä ja Elsa matkaamme sitten jälleen Kannukseen, sillä vuorossa olisi koirakoululaisten järjestämä pikkujoulu Match Show. 

Alla vielä muita kuvia Kannuksesta sekä pönötyskuva viimeviikolta seisomistreeneistä. 

Kohti äärettömään ja sen yli!

20 viikkoa. Kyllä se on mahdottoman kaunis. <3