Hei me lomaillaan!

Heipparallaa!

Meillä koululaisilla alkoi perjantaina syysloma, tosin kouluhommia olisi paljon, että voiko tätä kovinkaan lomaksi kutsua.. Toistaiseksi on itse kukin kuitenkin maannut ketarat ojollaan. Kyllä ne koulujutut ja tentit joku tekee mun puolesta!

Tosiaan lomaa olemme lähteneet viettämään koteihimme. Maanantaina tulimme Kauhavalle ja torstaina olisi tarkoitus lähteä Kannukseen. Kauhavalla on Elsalla aina ollut paljon tekemistä, niin ettei pentu meinaa keretä nukkuakaan. Aika menee härnätessä isosisko Murua ja leikkiessä kissanpentujen kanssa.

Muru on tosiaan Mikkon vanhempien koira, lyhytkarvainen collie. Ikää tyttösellä on neljä vuotta ja se tuli Kauhavalle asustamaan pari vuotta sitten kun entisessä kodissa se ei oikein voinut hyvin toisen koiran vuoksi, joka alisti sitä kokoajan. Murun onkin ollut vähän vaikea hyväksyä Elsaa, eikä tuo oikein hirveästi ole innostunut leikkimään, vaikka pentu kuinka haluaisi. Nyt alkaa kuitenkin näyttämään jo hieman paremmalta ja pariin kertaan on Muru innostunut leikkimään Elsan kanssa jotain painia muistuttavaa leikkiä.

Tänään kävimmekin metsässä, missä Muru ja Elsa saivat juoksennella. Kivaa oli ja onneksi kamerakin tarttui mukaan.  Koirakansa taisikin sitten saada raitisilman myrkytyksen, sillä loppupäivä on mennyt vain nukkuessa.

Muutoin meillä on mennyt hyvin. Kuluneen viikon aikana on tapahtunut sisäsiisteydessä ihan mieletöntä kehitystä. Meillähän oli aikasemmin tosi vaikeaa tuo ulos pissaaminen ja kakkaaminen. Sama kuinka kauan pihalla oli, ei pentu kerta kaikkiaan suostunut tekemään tarpeitaan pihalle vaan heti kun päästiin sisälle, ne tehtiin sinne. Nyt on kuitenkin Elsa hoksannut, että tarpeet voi tehdä ulos. Öisin lirutellaan toki vielä sisälle ja jos tyllerö joutuu olemaan pitemmän aikaa yksin. Tämän kunniaksi olemmekin sitten pesaisseet matot täällä Kauhavalla ja tarkoitus olisi päästä laittamaan ainakin makuuhuoneen ja olohuoneen matot lattialle kun vain kotiudutaan takaisin Vaasaan. Katsotaan kuinka kauan ne puhtaina pysyvät..

Huomenna tosiaan matkaamme Kannukseen, missä meitä odottaa Lukas-poika. Lukas ja Elsa eivät olekaan nähneet sen jälkeen kun haimme Elsan Rovaniemeltä. Silloin Elsa oikeastaan vain pelkäsi Lukasta, mutta nyt pentu on saanut todella paljon rohkeutta, joten uskaltaisin veikata, että lattiat tulevat tömisemään ja matot olemaan rutussa, kun kaksikko toisensa jälleen tapaa.

Tähän loppuun sitten vielä kuvia metsälenkiltä. Kamera tulee mukaan Kannukseenkin ja tarkoitus olisi sieltä saada myöskin kuvia muistoksi.

Huomatkaa Elsan silmät. 

Joku oli jättänyt autonsa metsään. Ja jollekin kelvannut sen renkaat.